Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Copyright Sanna Mattsson 2009

.

.

# 11

ONNI - MONITOIMIMIES

.

Joo, olinpa sitten taas tuudittanut itseni jossain mielenhäiriössä siihen uskoon että voisin ottaa tämän päivän rauhassa aurinkoa pihalla poikien kanssa.. (siis tyhmänä kuvittelin että jos laitan niille peiton varjoon, nin ne nukkuis siinää.. joo, niin varmaan!)

Ei siis edelleenkään meidän perheessä.. Rolling Eyes Ensinnäkin, kun kauheella vaivalla sain raahattua meidän aurinkodivaanin sopivaan paikkaan ja laitettua siihen pehmusteet, niin eikö Arvo änge siihen jostain takavasemmalta, just kun meikäläinen on sovittamassa ahteriaan siihen.. kattoo vaan kirkkain silmin ihan kun ois hiukannu "Kiitti!" yritin sille sit selostaa siinä et tää oli kyllä mulle ja et sun ois tarkotus makaa tossa peitolla.. mut toinen makaa kun Budha siinä tuolissaan eikä todellakaan meinaa liikkua senttiäkään.. siispä päätin antaa periksi ja tungettiin siihen sitten molemmat.. itseasiassa aika käheet ois kyl semmoset ranskiksen malliset rusketusrajat.

No sillä aikaa tää meidän toinen puutarhaihme on taistellut pihaamme vapaaksi sitä valtaavista hyönteisistä syömällä kaikki muurahaiset ja kovakuoriaiset ym. muut pienelävät jotka vain on sattunut huomaamaan.. osansa siinä sivussa saivat myös räkätit ja västäräkit, Onni kun ei tainnu olla ihan perillä et ne taistelee samalla puolella.. no sota on sotaa..

Aurinkotuoli rupes käymään ahtaaksi, joten rupesin kitkemään voikukkia pois pihasta, ihmettelin kyllä kun selän takaa kuului kauheeta ähinää ja olkapääni yli näin kun Onni kieri selällään nurmikossa.. no ajattelin että johtunee varmaan siitä että pesin sen just kauheella työllä ja vaivalla toissapäivänä ja sit tänään vielä laitoin sille punkkikarkotetta, enkä sitten sen enemäpää kiinnittänyt siihen huomiota..

(ette muuten usko että on pikkasen vaikeeta yrittää huuhdella semmosta yltäpäältä saippualla liukastettua ranskan pullaa joka tekee kauheita gaselli loikkia ympäri kylpyhuonetta yrittäessään pyydystää omia karvojaan jotka veden mukana seilas kohti lattiakaivoa)

No, mut takaisin asiaan, eli siihen että Onni nyt tyytyväisenä siinä hinkkasi tätä vastapestyä turkkiaan multaiseen nurmikkoon.. Julmempi totuus kumminkin paljastui minulle siinä vaiheessa kun Onni tuli tyytyväisenä mun luokse ja pudotti suustaan mun aurinkolasit jotka oli ensinnäkin ihan kierot ja niistä puuttui kokonaan toinen linssi ja se mikä oli jäljellä oli yltäpäältä limassa!! meidän pikku optikko oli käynyt pistämässä niihin sitten ihan omat säädöt.. luojan kiitos ne oli kumminkin vaan cittarin halpislasit jotka maksoi vain n.20€.. Rolling Eyes
pienen optikkomme käsittelystä huolimatta lasit oli onneks vielä korjattavissa, kun ensin kävin hakemassa nurmikon seasta sen puuttuvan linssin..
(Tuuli oli varmaan lennättnyt ne maahan tuolin käsinojalta, mistä meidän Onni oli käynyt ne sitten tyytyväisenä poimimassa)

Tällä aikaa Arvo ei ollut hievahtanutkaan lepotuolistaan, siinä se nökötti edelleen kun budha patsas, silmät kiinni naama virneessä.. piti oikeen käydä lähempää katsomassa että mahtaako vielä sentään hengittää.. hengitti se.

Very Happy

Estäääkseni Onnia aiheuttamasta enää enempää vahinkoa ympäristölleen annoin sille puruluun naposteltavaksi, mutta eihän se sitä malttanut syödä.. niinpä se lähti "piippu" suupielessä marssimaan ympäri pihaa ja tarkastamaan potentiaalisia piilotuspaikkoja aarteelleen.. mielenkiinnosta lähdin sitä sitten varjostamaan.. ensin se hävi mietteliäänä katselemassa meidän äitin alppiruusuja, sinne hakkeen sekaan se ois ollu niin helppo jemmata, mutta ikävä kyllä alppiruusut asuivat linnoituskessa, aitojen sisällä, ehkä juuri tästä syystä.. ei siis hyvä, vaatisi liikaa ponnisteluja.. Onni jatkoi aarteineen matkaansa sillä se selvästikin muisti etupihalla majailevan suuren multakasan joka soveltuisi mainiosti tähän tehtävään, niinpä se lähti marssimaan etupihalle päin, siinä se sitten multakasassa tuumaili aikansa mikä olisi hyvä kohta kaivuutöille ja aikansa mietittyään lähti kiipeemään kasan päälle, se alkoi jo kaivamaan kuoppaa kunnes huomasi vakoojan talon nurkalla (siis minut) lopetti kaivamisen ja lähti muina miehinä jatkamaan matkaansa, ihan niinkuin hän ei ois mitään muka ollutkaan tekemässä..

aikansa sen vielä marssi ympäriinsä, mutta koska oli tullut jo vakuuttuneeksi siitä että ei voi enää rauhassa toteuttaa salaista operaatiotaan, niin asettui terassille nukkumaan luu tiukasti siipielessä.. lupulta kävin neuvottelemassa sen luun siltä pois, kun ei se malttanut siitä muuten luopua, ja väsyttikin jo niin kovasti.. luu vaihtoi siis omistajaa kahdesta Markiesista (siis niitä koiran keksejä)

Arvolle oli tullut tällä välin kuuma, ja se oli käynyt omassa "uima-altaassaan (vedellä täytetty sängynaluslaatikko) vilvoittelemassa, ikävä kyllä se oli olttanut vaikutteita jostain luontodukumenttien virtahevoista ja oli käynyt sen jälkeen tervehtimässä etupihan multakasaa.. meinasin saada hepulin kun kulmantakaa tallusteli pieni turvehirviö ja oli tyynenä kiipeemässä takaisin divaaniinsa jatkamaan auringon ottoa.. ei ymäärtäny ollenkaan miks pyydystin sen ja raahasin takasin altaaseen ja huuhdoin pois hänen kallisarvoisen arinkosuojansa.. ja niinkun ne joka paikassa varotta siitä ihosyövästäkin!! Ihmisiä on välillä niin vaikea ymmärtää..

Että näin meillä taas, siinä sitten kuivateltiin ja syötiin muurahaisia.. nyt raahasin noi makkarat sisälle nukkumaan, kun ei siitä tuolla ulkona näköjään tuu yhtään mitään.. ja kyllä näyttää uni maistuvan, raskasta hommaa toi rentoutuminen.

.

.

TAKAISIN

.

Copyright Sanna Mattsson 2009

©2018 layout6 - suntuubi.com